Hallitus ja muu hallinto
Toimintasäännöt – Riihimäen Ratsastajat ry
1§ Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli
Yhdistyksen nimi on Riihimäen Ratsastajat ry ja sen kotipaikka on Riihimäen kaupunki Etelä-Suomen läänissä. Yhdistys on perustettu 1935 ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. Seuran kieli on suomi.
2§ Seuran tarkoitus
Seuran tarkoituksena on edistää ratsastusharrastusta siten, että mahdollisimman moni seuran jäsen harrastaisi kunto-, kilpa- tai huippu-urheilua sekä näihin liittyvää yhdistystoimintaa edellytystensä ja tarpeidensa mukaisesti.
3§ Tarkoituksen toteuttaminen
Tarkoitustaan seura toteuttaa
1. tarjoamalla jäsenilleen
- kilpailutoimintaa
- koulutustoimintaa
- valmennus- ja harjoitustoimintaa
- nuorisotoimintaa
- tiedotus- ja suhdetoimintaa
2. kiinnittämällä ehdotusten, anomusten ja aloitteiden kautta viranomaisten ja muiden yhteisöjen huomiota sekä pyrkimällä omatoimisesti ratsastuksen kehittämiseen ja tarpeellisten harjoituspaikkojen ja – välineiden hankkimiseen ja hoitamiseen.
3. harjoittamalla julkaisutoimintaa
Toimintansa tukemiseksi seura voi
- ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä, sekä
- hankkia varoja järjestäen huvi- ja tanssitilaisuuksia, keräyksiä ja arpajaisia, omistaen ja ylläpitäen urheilulaitoksia, harjoittaen kustannus- ja monistustoimintaa sekä majoitus- ja ravitsemusliikettä ja bingotoimintaa sekä välittäen jäsenilleen voittoa tavoittelematta urheiluvälineitä ja –asusteita.
4 § Seuran jäsenyys
Seura noudattaa Suomen Ratsastajainliitto Ry:n sääntöjä, jonka jäsenenä seura on.
5 § Seuran jäsenet
Seuran varsinaisiksi jäseniksi voi hallitus hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran sääntöjä ja päätöksiä. Kannattajajäseneksi voi hallitus hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran sääntöjä ja päätöksiä.
Kunniajäseniksi voi seuran kokous kutsua henkilön, joka on erittäin merkittävästi edistänyt seuran toimintaa. Kunniajäsenen arvo on elinikäinen.
Kunniapuheenjohtajaksi voi seuran kokous kutsua seuran puheenjohtajana ansiokkaasti toimineen henkilön. Kunniapuheenjohtajan arvo on elinikäinen.
Hallituksella on oikeus vapauttaa jäsen jäsenmaksujen suorittamisesta sekä nimetä jäsen ainaisjäseneksi, jos hän on suorittanut jäsenmaksut ja ollut seuran jäsenenä vähintään kymmenen (10) vuotta sekä on tehnyt seuralle huomattavia urheilullisia, taloudellisia tai muita palveluksia.
Tukijäseneksi voi seuran hallitus hyväksyä yksityisen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka tukee seuran toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertakaikkisen tukijäsenmaksun. Tukijäsenellä ei ole puhe- eikä äänioikeutta.
6 § Seurasta eroaminen
Jäsenellä on oikeus erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten. Ero katsotaan tapahtuneeksi heti, kun ilmoitus on tehty, mutta eroava on velvollinen suorittamaan maksunsa sekä muut näiden sääntöjen edellyttämät velvoitteet kuluvan kalenterivuoden loppuun asti. Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi, mikäli jäsenmaksu on maksamatta kuusi kuukautta eräpäivän jälkeen.
7 § Jäsenen erottaminen ja kurinpitotoimenpiteet
Hallitus on yhdistyslain 14 §:ssä mainituin edellytyksin oikeutettu erottamaan jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen
- on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut
- on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä
- ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja
Erotetulla ei ole oikeutta vaatia takaisin seuralle suorittamiaan maksuja.
Hallitus päättää kurinpitotoimista ja niiden yhteydessä annettavista rangaistuksista, joissa noudatetaan Suomen Ratsastajainliiton sääntöjä ja määräyksiä.
8 § Jäsenmaksut
Varsinaisilta jäseniltä kannettavien jäsenmaksujen ja kannattajajäsenmaksujen ja tukijäsenmaksujen suuruudesta päättää vuosittain seuran syyskokous. Kunniajäseniltä ja kunniapuheenjohtajalta ei peritä mitään maksuja.
Ainaisjäsen on vapaa jäsenmaksuvelvollisuuksista.
9 § Seuran varsinaiset ja ylimääräiset kokoukset
Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista kevätkokous pidetään maalis-huhtikuussa ja syyskokous marras-joulukuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää hallitus.
Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on julkaistava vähintään 14 päivää ennen kokousta paikallisessa sanomalehdessä ja seuran internet-sivuilla.
10 § Kevät- ja syyskokous
Kevätkokouksessa:
1. Avataan kokous
2. Valitaan kokoukselle
a) puheenjohtaja b) sihteeri c) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa d) ääntenlaskijat
3. Todetaan läsnä olevat ja äänioikeutetut jäsenet
4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
5. Esitetään hallituksen laatima vuosikertomus ja tilinpäätös sekä tilintarkastajien antama lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
8. Päätetään kokous
Syyskokouksessa:
1. Avataan kokous
2. Valitaan kokoukselle
a) puheenjohtaja b) sihteeri c) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa d) ääntenlaskijat
3. Todetaan läsnä olevat ja äänioikeutetut jäsenet
4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
5. Vahvistetaan jäsen- ja kannatusjäsenmaksujen sekä tukijäsenmaksun suuruus
6. Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio
7. Valitaan jäsenten keskuudesta hallituksen puheenjohtaja joka toinen vuosi
8. Valitaan hallituksen muut jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten tilalle
9. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa
10. Päätetään seuran edustajista niihin järjestöihin ja yhteisöihin, joissa seura on jäsenenä
11. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
12. Päätetään kokous
11§ Seuran ylimääräinen kokous
Seuran ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi, seuran kokous niin päättää tai kun vähintään kymmenen prosenttia seuran äänioikeutetuista jäsenistä on jonkin määrätyn asian takia tehnyt siitä hallitukselle kirjallisen esityksen. Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava asia, jonka vuoksi kokous on koolle kutsuttu.
Ylimääräinen kokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenet ovat tehneet siitä edellä mainitulla tavalla esityksen.
Asioista, joita seuran jäsenet haluavat kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on tehtävä hallitukselle kirjallinen esitys kevätkokoukseen helmikuun loppuun ja syyskokoukseen lokakuun loppuun mennessä. Muista asioista on esitykset tehtävä 30 vuorokautta ennen kokousta.
12 § Pöytäkirja
Seuran hallituksen kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Seuran hallitusten kokousten pöytäkirjat on kokousten puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä valitun tarkastajan tarkastettava.
Seuran kokousten pöytäkirjat on kokousten puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä valittujen tarkastajien tarkastettava.
13 § Äänestys
Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Henkilöasiat ratkaistaan siten, että eniten ääniä saaneet valitaan. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. Muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Kaikissa kokouksissa suoritetaan vaadittaessa äänestys suljettuja lippuja käyttämällä.
Jokaisella liittymismaksunsa ja kokouskutsuun mennessä jäsenmaksunsa maksaneella 15 vuotta täyttäneellä varsinaisella jäsenellä, kannattajajäsenellä, kunniajäsenellä ja kunniapuheenjohtajalla sekä ainaisjäsenellä on yksi ääni. Valtakirjalla äänestäminen on sallittu, kuitenkin niin, että yhdellä äänioikeutetulla saa olla enintään 1/10 kokouksen äänimäärästä.
14 § Seuran hallinto
Seuran toimintaa ja taloutta hoitaa hallitus, johon kuuluu kahdeksi toimintavuodeksi valittu puheenjohtaja, ja kahdeksi toimintavuodeksi valitut kahdeksan jäsentä sekä 1. ja 2. varajäsen. Erovuorossa vuosittain ovat puolet hallituksen jäsenistä ja toinen varajäsenistä. Ensimmäisellä kerralla eroaa puolet arvan perusteella.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Hallitus valitsee lisäksi sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt, jotka voidaan valita myös hallituksen ulkopuolelta.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat sen tarpeelliseksi tai kun puolet hallituksen jäsenistä kirjallisesti sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja hänen lisäkseen vähintään puolet hallituksen jäsenistä on saapuvilla.
Hallituksen tehtävänä on erityisesti:
1. Toteuttaa seuran kokouksen päätökset
2. Johtaa ja kehittää seuran toimintaa
3. Valita tarvittavat jaostot, valiokunnat ja työryhmät sekä niiden puheenjohtajat
4. Vastata seuran taloudesta
5. Pitää jäsenluetteloa
6. Tehdä seuran toimintakertomus ja tilinpäätös
7. Tehdä toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavaa toimintavuotta varten
8. Hoitaa seuran tiedotustoimintaa
9. Hyväksyä ja erottaa jäsenet sekä päättää jäseniä koskevista kurinpitotoimista
10. Valita ja erottaa seuran palkatut toimihenkilöt sekä sopia heidän eduistaan
11. Päättää seuran ansiomerkkien myöntämisestä ja muiden kunnia- ja ansiomerkkien esittämisestä
12. Ryhtyä muihin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii
13. Luovuttaa tilit tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kolme viikkoa ennen kevätkokousta
15 § Tilivuosi
Seuran toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi.
16 § Nimenkirjoittajat
Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä sihteerin kanssa. Nimenkirjoittajien on oltava täysi-ikäisiä.
17 § Jaostot
Jaostot voivat päättää sisäisestä toiminnastaan kuitenkin siten, että seuran hallitus vahvistaa jaoston tekemät oikeustoimet.
18 § Sääntöjen muuttaminen
Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää seuran kokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.
19 § Seuran purkaminen
Seuran purkamisesta päättää seuran kokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava erikseen seuran purkamisesta.
20 § Seuran varojen luovuttaminen
Jos seura on päätetty purkaa, sen varat on luovutettava johonkin ratsastusurheilua edistävään tarkoitukseen purkamisesta päättäneen kokouksen päätöksen mukaisesti. Pesänselvitysmiehinä toimivat kokouksen valitsemat henkilöt. Seuran purkamisesta on ilmoitettava yhdistysrekisteriin.
21 § Saavutetut jäsenoikeudet
Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.