Historia pähkinänkuoressa
  • Perustava kokous pidettiin upseerikerholla 15.10.1935. Kokouksessa hyväksyttiin seuran säännöt ja päätettiin liitttyä Suomen Ratsastajainliiton jäseneksi.
  • 14.2.1939 pidetyn vuosikokouksen jälkeen seuran toiminnasta ei löydy mitään asiakirjoja tai lehtikirjoituksia ennen vuotta 1957
  • 24.5.1957 pidetyssä kokousessa todettiin, että 1930-luvulla perustetun seuran toiminta on lakannut, säännöt vanhentuneet sekä asiakirjat ja tiedot varallisuudesta kadonneet. Riihimäelle perustettiin uusi ratsastusseura, joka sai nimekseen Karan Ratsastajat.
  • Vuoden 1962 alussa seurassa oli yksi hevonen ja kaksi ratsastajaa. Vuoden aikana kuitenkin hankittiin ratsut kahdelle tytölle: Terttu Katilalle ja Liisa Jantuselle. Tyttöjen hevoset, kuten Reino Järvisen omistama My Rosekin, sijoitettiin Katilan tilalle. Ratsastusharrastus siirtyi varuskunnasta Herajoelle.
  • Vuosikokous 1965 pidettiin jälleen Riihimäen Ratsastajien nimissä. Syytä alkuperäiseen seuraan palaamiselle ei tiedetä. Käytännössä kuitenkin jatkettiin Karan Ratsastajien nimissä aloitettua toimintaa.
  • Vuonna 1969 metsänhoitaja Ernst Fabritius antoi Riihimäen Ratsastajille oikeuden rakentaa mailleen maastoradan. Erkylästä kehittyi seuran toinen toimipiste Katilan rinnalle.
  • Riihimäen raviradalla pidettiin ensimmäiset piirikunnalliset kilpailut vuonna 1977.
  • Seura sai uuden päätoimipisteen uoden 1980 lopussa, kun Veikko Heikkilä perusti Sammaliston tilalle Riihimäen Ratsastuskoulun. Lisäksi toimipisteet löytyivät Herajoen ja Erkylän lisäksi Mommilasta, Leponiemestä ja West Side -tallilta Tervakoskelta.
  • Ensimmäiset kansalliset kilpailut Riihimäen Ratsastajat järjestivät yhteistyössä Hyvinkään Urheiluratsastajien kanssa 1984. Vuonna 1988 seura sai luvan rakentaa raviradan keskelle hiekkapohjaisen ratsastuskentän.
  • 50-vuotisjuhlallisuuksia vuonna 1985 vietettiin näyttävästi. Mm. juhannussunnuntaina Erkylässä järjestetyt valtakunnalliset veteraanikilpailut saivat positiivisen vastaanoton. Niin positiivisen, että niitä voidaan pitää nykyään vuosittain järjestettävien veteraanikilpailujen innostajana. 
  • Jouluksi 1985 Sammalistoon valmistunut maneesi oli seuran aktiivijäsenten voimanponnistus. Riihimäen kaupungin kieltäydyttyä tukemasta hanketta, yksityiset jäsenet takasivat seuran ottaman lainan ja maneesi rakennettiin talkoovoimin.
  • Etusuoran kohdalle katsomon eteen rakennettua kilpakenttää laajennettiin ja sen viereen rakennettiin verryttelykenttä ennen vuonna 1991 järjestettyjä ponien-, junioreiden ja nuorten ratsastajien PM-kilpailuja.
  • Vuonna 1995 Riihimäen Ratsastajat oli Suomen 10. suurin ratsastusseura 227 jäsenellään. Seura juhli tuolloin 60-vuotista taipalettaan samanaikaisesti kun Suomen Ratsastajainliitto vietti 75-vuotisjuhlia. Juhlavuoden kunniaksi valtakunnallinen Postiratsuviesti pysähtyi myös Riihimäellä.
  • Vuosituhannen vaihteessa seuran jäseniä oli hädin tuskin 150:ttä. Viidessä vuodessa Riihimäen Ratsastajat olivat puhdonneet 10:nneksi suurimmasta seurasta sijalle 40.
  • Vuosi 2002 oli seuralle paitsi elpymisen, myös uudistumisen aikaa, sillä seuran kotisivut avattiin kyseisenä vuonna. 
  • 70-vuotisjuhlia vietettiin 2005. Juhlavuoden kunniaksi seuran historia koottiin yksiin kansiin. Jäsenmäärä oli noussut 279 jäseneen. 
  • Raviradan verryttelykentän perusparannus tehtiin 2010. 
  • Vuosi 2015 jää historiaan kahdesta asiasta: seuran 80-vuotisjuhlista ja kesän haastavista sääolosuhteista raviradan kilpailuiden aikana. 

Yli 80 vuoteen mahtuu paljon muutakin. Seuran historiasta on koottu historiikki vuosilta 1935-2005. 
Érkki Estola oli Riihimäen Ratsastajien perustajajäsen.

Puheenjohtajat

El.lääk.majuri E.Estola 1935-1939
Everstiluutn. A.J. Vuori 1957-1958
Majuri Erkki Kiira 1959-1960
Johtaja Reino Järvinen 1961-1970
Olli Lohikoski 1971-1980
Martti Salmela 1981-1982
Jukka Sopen-Luoma 1983-1986
Markku Kivisaari 1987-1988
Pekka Siltala 1989-1991
Minna Torttila 1992-1994
Jukka Sopen-Luoma 1995
Juhani Hirvonen 1996
Aki Ylänne 1997
Ahti Laaksonen 1998
Matti Mollberg 1999-2000
Anna-Maija Alarto 2001
Ahti Laaksonen 2002-2003
Satu Pyhähuhta 2004-2005
Kirsi Kiiveri 2006
Jaana Tengman 2007
Lotta Kotkasaari 2008
Nina Lehtonen 2009
Matti Haklin 2010

Jaana Tengman 2011-